Niinpä se taitaa olla meilläkin, että kun asiat sujuvat, niin ei tule päivitettyä. Nyt Nelli on taas muutaman päivän ollut limaisen tuntuinen ja saanut kohtauksia päivittäin. Pelko takapuolessa, että ollaanko kohta taas sairaalassa, kun keuhkokuume iskee. Kovasti ollaan yritetty saada lima liikkeelle avaavan lääkkeen ja suolaliuoshöyryhengittelyn avulla.
Tämän kuun alusta meidän perheessä on yksi eläkeläinenkin. Uskaltaakohan Nellin rahoja nyt käyttää ollenkaan vai tuleeko joku joskus vaatimaan selityksiä ja kuitteja, että mihin rahat ovat huvenneet. Pitäisikö kaupassakin ostaa Nellin ruoat erikseen?
Nuorimmainen lähti keskiviikkona reippaasti jalkapallokouluun ja palasi oksentelevana takaisin. Vielä ei kukaan muu puhu norjaa pöntölle. Toivottavasti ei puhukaan. Vai johtuikohan huono olo tiistaina syödystä isän synttärikakusta?
Ei ole kakku päältä kaunis, enkä jaksanut sitä oikein viimeistelläkään, kun levähti niin pahasti, mutta hyvää oli, vaikkakin aika makeaa.
Ja olihan tässä äitienpäiväkin. Pojat tekivät hienoja kortteja ja lahjoja äidille.
Itse sen sijaan väkersin tällaisen pienen Minione -pipon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti