Nainen soittaa pianoa ja laulaa. Sade ropisee ikkunaan. Valokuvaajan kamera sanoo klik
Viimeistä ääntä Joonas Heikkilä, 13, hätkähtää. Hän rekisteröi tarkasti kaikki äänet, sillä hän on sokea. Hänellä on myös autistisia piirteitä, taipumusta jäädä omaan maailmaansa. Hän ei pysty sairautensa vuoksi ilmaisemaan itseään sanoin.
Nainen pianon takana auttaa häntä ilmaisemaan tunteitaan. Hän on musiikkiterapeuttiPäivi Saukko.
KEHITYSVAMMAISTEN luokalla koulua käyvä Heikkilä saa kuntoutuksena puheterapiaa ja musiikkiterapiaa. Musiikkiterapiassa käyminen on tehnyt pojasta entistä rauhallisemman: hän sietää paremmin muutoksia ja ottaa enemmän kontaktia, Saukko kertoo.
Saukko ja Heikkilä soittavat yhdessä pianoa ja rumpuja. Poika selaa kuvakortteja, terapeutti kertoo mitä kuvissa on. Kun sopiva laulunaihe sattuu kohdalle, poika nostaa merkiksi kätensä korvalle tai painaa yhden pianon koskettimen alas.
Nainen aloittaa laulun. Pojan kasvot sulavat aurinkoiseen hymyyn.
Täällä hän saa itse määrätä, mitä tehdään. Musiikkiterapiassa käynti on viikon kohokohta. Terapeutti säveltää ja sanoittaa pojalle omia lauluja, joissa poika voi seikkailla, olla mikä vain.
MUSIIKKITERAPIASSA kommunikoidaan musiikilla: improvisoidaan yhdessä soittimilla, lauletaan tai vain kuunnellaan musiikkia. Terapiamuoto sopii niille, joiden on syystä tai toisesta vaikea ilmaista itseään puhumalla. Taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma tai voimakas traumakokemus.
Nuorimmat Saukon potilaista ovat olleet kaksivuotiaita. Pienen kehitysvammaisen lapsen ja tämän vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukeminen on hänelle mieluisa työ.
Varttuneempien asiakkaiden musiikkivalinnat kertovat siitä, mille ei löydy sanoja puhutussa kielessä: usein yksinäisyydestä tai siitä, ettei tule kuulluksi tai ymmärretyksi.
Musiikkiterapeutin selkäpiissä kulkevat kylmät väreet, kun kehitysvammainen nuori valitsee kuunneltavaksi J. Karjalaisen kappaleen Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään.
TUTKIMUKSISSA on selvinnyt, että musiikki pystyy tuottamaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia aivoissa. Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Se voi sekä paljastaa että parantaa.
Musiikilla on myös fysiologisia vaikutuksia. Se voi stimuloida tai rauhoittaa, joten musiikkia käytetään myös kivun hoidossa.
HYKS:in kehitysvammapsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri Terhi Koskentausta kertoo, että musiikkiterapialla on saatu hyviä tuloksia autististen ja muiden vuorovaikutusongelmista kärsivien sekä käytösongelmaisten potilaiden kanssa.
"Musiikin kautta voi saada kosketusta omiin tunteisiin, lievittää ahdistusta ja parantaa yleistä toimintakykyä."
Musiikkiterapian käyttö keskittyy Koskentaustan mukaan suuriin kaupunkeihin, sillä pienillä paikkakunnilla terapeuttia ei aina ole saatavilla.
MUSIIKKITERAPEUTTI ja psykoterapeuttiKaija Oivamäki-Tähtinen on hoitanut vakavasti masentuneita ja traumatisoituneita potilaita. Monen on ollut vaikea puhua mitään, joten musiikin avulla on avattu lukkoja.
"Usein ryhdytään soittamalla improvisoimaan sitä, miltä tällä hetkellä tuntuu. Kun äänitettyä soittoa kuunnellaan, asiakas saattaa huomata sen kuulostavan hirvittävän surulliselta", Oivamäki-Tähtinen kertoo. Tätä kautta keskustelu lähtee käyntiin.
Äärimmäisessä tapauksessa meni vuosi niin, ettei asiakas puhunut mitään.
"Hän lauloi samoja surullisia lauluja. Surua oli niin paljon, että sen olisi voinut laittaa pussiin."
Asiakas kuitenkin kielsi olevansa surullinen.
"Sitten hän rupesi puhumaan, ja puhui kolme vuotta", Oivamäki-Tähtinen kertoo.
